Talo on tyhjä ja hiljainen - muualla sen sijaan tapahtuu

Tulipas tänäänkin itkettyä. Arvo katsoi minua takaikkunasta, ja kun sanoin, että tiedän hänen pääsevän rakastavaan kotiin, aloin parkua. Minun oli pakko sanoa omistajille, että menkää nyt ennen kuin ihan möhlään itseni.

Agatha - pikku neiti, jolla on tiikerin sydän

Arvo - iso poika, jolla on maailman hyväsydämisin sydän

Eilen illalla Arvo ja Agatha leikkivät autuaan tietämättöminä siitä, mitä seuraava päivä toisi tullessaan.

Minua liikutti sekin, miten paljon vaivaa uudet omistajat ovat nähneet pentujen eteen. On rakennettu vesiallasta, mietitty tarkkaan ruokia, ostettu leluja jos jonkinmoista, harkittu kenelle eläinlääkärille kannattaisi mennä... Arvolle oli tehty näin pehmoinen matkustuspaikka koriin, mutta se oli isolle pojalle liian pieni. Ei hätää, siitä saa kelpo lelukopan.

Kuka nyt hihnassa tahtoisi olla? Ei ainakaan Pikku Myyn tytär.

Kiitos paljon ihanista viesteistä, joita olette laittaneet. Ne tuovat minulle, ja varmasti blogin lukijoillekin, hyvää mieltä ja lievittävät ikävääni.

Tässä ensin Alman kuulumisia. Hän on todella sopeutunut perheeseen ja ottanut sen omakseen muutamassa päivässä. 

Sitä paitsi hän on aloittanut pelastuskoirauransa! K kertoi näin. Mies oli kahden muun koiran kanssa lenkillä, ja pojat jäivät ulos. Alma oli syömässä, mutta keskeytti sen vasten tapojaan ja vaati raivoisasti päästä ulos. Kakkahätä? Ei, vaan oven avauduttua myös K oli kuullut toisen pojan itkevän. Alma oli painellut metsään häntä tanassa, ja vanhempi poika oli löytynyt sieltä. Hän oli kiivennyt puuhun, oksa oli katkennut, ja poika oli pelästynyt tipahdusta, mutta ei ollut onneksi pahemmin loukannut.
Alma oli saanut palkaksi paljon kehuja, hellittelyjä ja... jätksiä. Namskis!

Vesi kiinnostaa kaikkia pentuja. Tässä Alma pistää oikein hässeliksi. 

Apassilla menee loistavasti. Hän on hoksannut, että kannattaa päivystää tarjoiluvaunussa, niin saa varmasti palvelua.

Nemon kanssa ollaan jo ihan bestikset.

Adalmiinan elämässä tapahtuu myös paljon. Hänellä on kuukautta vanhempi koirakaveri, Ritu, ja Kissi, johon koetetaan tutustua. Pidetään peukkuja, että heistä tulee pari, koska Kissi menetti keväällä parhaan ystävänsä, Pyryn, jota Adalmiina taitaa muistuttaa vähän jopa luonteeltaankin😉

Kissi ja Pyry

Mikä toi mahtaa olla?

Ritu on tutumman sorttinen ehdokas kaveriksi.