tiistai 25. kesäkuuta 2019

Odotus päättyi pettymykseen

Mutta ensin hyviä uutisia!

Adalmiina 2 v.

Adalmiinan lonkkalausunto tuli Kennelliitosta takaisin C/B!!! Selkä ja kyynärät pysyivät nollina, kuten kuvaava ell oli olettanut.

Aikamoisen helpottava viesti oli, huh, ja minulta pääsi tietenkin poru.

Toivotan upealle tytölle ja hänen rakastavalle perheelleen monia touhukkaita vuosia!

Adalmiinalla on loistava hermorakenne, isänsä kaunis ulkomuoto ja vuorikauriin ketteryys.

Olen monasti muistellut yhtä tapausta pentujen ollessa noin kuusiviikkoisia. Silloin liikuttiin jo ja lujaa pitkin pihaa, mutta Adalmiina oli ainoa, joka uskalsi "uhmata" Väinöä. Ei koettanut mielistellä, vaan kävi häntä sojossa kimppuun. "Väy, väy, väy", kuului pienestä suusta, ja Väinö katsoi pentua silmät ammollaan, siirsi sitten katseensa minuun kysyen, mitä nyt kannattaisi tehdä. Minä rauhoittelin, että se on pikku pentu, ei kannata välittää. Väinö ikään kuin rykäisi muutaman kerran, siirtyi jäykin jaloin taaksepäin ja vilkuili ympärilleen: "Ei kai kukaan tärkeä vaan nähnyt?".

Olisi muutama samanlainen Väinön ja Fiinun kopio maailmaan mahtunut ja varmasti pätevän kodin löytänyt😔mutta eilen selvisi, että oireet olivat pelkkää valeraskautta. Tyttö on tyhjääkin tyhjempi.

Minä olen pettynyt, vaikka minun kuuluisi olla helpottunut.

Tämä odotus päättyi tähän, enkä osaa kertoa syytä siihen, mikä on mennyt pieleen. Tärppipäivät... pariskunta on ennen onnistunut...

Yhtä toistakaan asiaa en käsitä... Pentujen myymiseen on tulossa tiukennuksia, sellaista on uutisoitu. MUTTA mitään laitonta ja epäeettistä pentukauppaa ei olisi olemassa, jos ei olisi markkinoita. Jokaisen, joka halajaa pentua, pitäisi ostaa se vain luotettavilta myyjiltä. Miksi näin ei tapahdu???

Voi kunpa jokainen pentu maailmassa saisi yhtä hyvät lähtökohdat elämälleen kuin Väkelän A-pennut saivat. A-poppoon eteen tehtyä työtä ja valvottuja tunteja minun ei tarvitse katua.

Erinomaista isoa kesää Sinulle lukijani🌝🌞


tiistai 18. kesäkuuta 2019

Ensi maanantaina saadaan varmuus...

...siihen, tuleeko pentuja vai, ja jos, niin kuinka monta pikku rekkua.

Maha on levinnyt, vaikka vielä on tilaa ja täytyykin olla.


Ruokahalu on tällä hetkellä kovin huono. Eaglea on turha tarjotella, eikä tänään kelvannut jauhelihakaan + höystöt kerman kera. Viime kerralla oli sama juttu. Onneksi muistin uskollisen ystävän: pekonin. Sen kanssa edes Calphosumit nielaistaan.

Pesäpaikkaa haettiin ensimmäisen kerran viime perjantaina. Löysin hänet penkomasta terassin rappujen alta. Sepeli lensi, kun kaivettiin sopivaa kuoppaa.


Videolta näet tai paremminkin kuulet, miten päättäväistä toiminta oli. 



Samaten petejä järjestellään uuteen uskoon.

Fiinu otti Nipsun niin tiukkaan otteeseen, että on parempi antaa Nipsun olla omassa kodissaan, vaikka siellä onkin tylsää. Pihallakin Fiinu komensi Nipsua tämän tästä ja piti päätään Nipsun kaulalla. Ja jos Nipsu uskaltautui sanomaan vastaan, kahakka oli pystyssä. 

Nipsu on käynyt pari kertaa tutustumassa Suloon, samankokoiseen poikaan. Jos Sulon kodista tulisi vaikka silloin tällöin myös Nipsun koti? Mutta vielä yhteistä säveltä ei ole löytynyt, koska Nipsu varmaan pelkää vähän Suloa ja murisee tälle. Sulo hermostuu ja alkaa haukkua ja rähjätä. Viimeksi pihalla oltiin sovussa, ei vielä kavereita, mutta ei rähjättykään. Tällä viikolla mennään taas vieraisille.

Eaglesta vielä, niin se ei vissiin sovikaan Väinölle😕. Ensin ihmettelin kakan määrää. Pihalle ilmestyi varsinaisia karhun kasoja. Jätettä tuli 2 -3  kertaa sen verran kuin omilla sekoituksillani. Sitten alkoivat vatsanväänteet. Väinö kieri, pyöri ja vinkui. Koirien hoitajaltakin tuli viesti, että Väinöä sattuu kun se yrittää kakata. Noh, ei kun käännös taas raa'an ja kypsän sekoitukseen, vihanneksiin, hapanmaitotuotteisiin ja öljyihin. Mahanpurut hävisivät sen myötä. Harmi, koska Väinölle Eagle olisi maistunut.

Adalmiina on ensimmäisenä ennättänyt virallisiin luustokuviin. Muuten kaikki ok, mutta lonkat tulevat todennäköisenä D:nä takaisin. Se oli minulle yllätys, tietysti pettymyskin. Tyttö on niin ketterä ja kova kiipeilemään, että pidin itsestään selvänä vähintäin B:ä. Adalmiinan mami oli kuitenkin tyytyväinen, ettei ollut kulumaa tai luupiikkejä, tai jotain vielä pahempaa. Hyvää lihaskuntoa ylläpitämällä (niin kuin he ovat toimineet tähänkin asti👏👏👏) neidillä on paljon onnellisia vuosia edessä.

Aika jännää kyllä on, millaisia tuloksia muille tulee. 

Minun Åmilläni oli D-lonkat, eikä häntä vanhuusiässä niiden vuoksi lopetettu, vaan hänelle tuli aivokasvain. Åmi sai Adalmiinan tavoin olla vapaana ja liikkua siis luonnollisesti, ei silloin tällöin hihnan nokassa. Eläinlääkäri Maaren Jaakkola, nyt jo edesmennyt, kehuikin Åmia, että kropasta näkee selvästi, kun koira saa riittävästi liikuntaa ja saa olla vapaana.

Olemme niin orientoituneet mieheni kanssa pentuihin, että mahdan pillahtaa itkuun, jos kuvassa ei pikku kalloja ja raajoja näy😭

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Ritavuorella siirryttiin Golden Eagleen


Tilasin ruokien mukana kaikille Foxy Fur - viilennysalustat, ja Fiinu otti maton heti omakseen. Jos siis taas tulee yhtä kuumaa, tai ainakin hellejaksoja, kuten viime kesänä🌞Ja muutenkin, Fiinu on aika kuumaverinen ja hakee mieluusti kylmää makuupaikkaa.
Ulkona viihtyvälle Väinölle levitin alustan terassin varjoisimpaan kohtaan.
Nipsun alustan kätkin täkin alle. Tilasin hänelle S-koon, ja se on liian pieni. Mutta... ei sittenkään huono ostos. Tyttö saa itse valita, makaako viilennyksen vai tavallisen peitteen päällä. Jep.

Tässä maton käyttöohjeet:


Tämmöisiä ruokia posti toi kotiin asti.


Tämä on tästä lähin Fiinun ruokaa, mutta kelpasi kovasti Nipsullekin, kun sitä maisteltiin.

Vaikka, epäilyttää ettei pentuja ehkä olekaan tulossa. Tisut eivät punoita, Fiinu ei ole mielestäni lihonut eikä ole alkanut pyytää ruokaa, kuten viimeksi. Paitsi että olen tällä kertaa huomioinut tiineyden mahdollisuuden alusta asti, ja yli kaksi viikkoa Fiinu on syönyt pennuille ja tiineille nartuille tarkoitettua ruokaa. Plus mm. luonnon supervitamiinit, joita olen ruokaan kätkenyt: nokkoset ja voikukat.

Luin blogitekstejäni useampaan kertaan  (loistavaa, että asioita tulee jotenkin taltioutua!), ja viimeksi jossain 45 päivän kohdalla tiineyttä alettiin vahvasti epäillä.

Sitä paitsi, on otettava huomioon, että siittiöt voivat elää jopa viikon, ja siksi hedelmöitymispäivää ei tarkkaan aina tiedetä. Varsinkaan koska munasolut kypsyvät vaiheittain. Tämänkin luin vasta... jostain.

Jos pentuja ei tule, olen superpettynyt. Oikeasti. Tein ison työn oman pääni kanssa, ja päädyin omatuntoni mukaiseen ratkaisuun. Rupesin odottamaan vaaveja. Voi että, niin ihania, ja miten ihanaa on hoitaa pikku pentuja💕Sitä tuhinan määrää, kun ollaan tisuttamassa...

Minut on kertakaikkiaan luotu eläinvauvojen emoksi. Eikö? Hallitus vaan ei ole antanut lupaa hankkia kanoja ja lampaita. Tai edes lampaita...


Väinö saa tästä säkistä. Eikö kattaus näytä herkulliselta?

Tykkään tehdä koirille ruokaa. Piste. En saa minkäänlaista tyydystä lykätessäni nappuloita kuppiin. Mutta olen uskonut viisaampiani ja valinnut siksi laadukkaan ruoan, jossa varmasti painotukset ovat tasapainossa. "Suosittelijat" ovat taatusti olleet huolissaan myös minun jaksamisestani. Kaksi vuotta sittenhän keittelin pennuille bataattia puolilta öin😅ja tähän tyyliin.

Perfektionisti ei voi antaa periksi, vaikka mikä on, vaan keksii koko ajan uusia portaita, jotka pitää saavuttaa.

Minä olen perfektionisti. Olen onneksi oppinut hillitsemään taipumusta normielämässä. Osaan puhua itselleni järkeä. Mutta kun pennut ilmoittivat tulostaan, mikään ei ollut tarpeeksi. Sisäinen puhe menetti merkityksensä. Panostin ruokaan ja virikkeisiin... taatusti moninkerroin keskivertokasvattajaa enemmän. Silti tunnen tehneeni liian vähän tai vääriä asioita.

Nenulla oli liian kuuma? Alusta toimii näköjään myös näin!


Tulevat viikot ovat jännittäviä... peukuttakaa pentujen puolesta! Ne tulevat olemaan täydellisen epätäydellisiä.