perjantai 9. marraskuuta 2018

ADALMIINA "urakoitsijana"

Onneksi Adalmiina ei ole käsitellyt työkoneita yhtä tehokkaasti kuin sisarensa Alma sohvaa😄mutta ketterä tyttö hän on, kerta kaikkiaan!








Into kiipeilyyn näkyi tosi pienenä.  Adalmiina kankesi itsensä ensimmäisenä ulos pentulaatikosta. Pentuaitaukseen häntä oli muutaman viikon kuluttua turha laittaa, koska hän kiipesi sieltä sekunnissa pois ja hyppäsi notkeasti alas kuin kissa. Eivät auttaneet korotukset eivätkä esteet. Lopulta turvallisuussyistä luovutettiin ja annettiin pikkuneiden viipeltää vapaasti aikuisten aitauksessa.

Hän on muutenkin ihanan itsevarma. Näen vieläkin silmissäni, kun viiden viikon ikäinen Adalmiina meni kohti Väinöä, häntä pystyssä ja rinta rottingilla. Kuului topakka väy, väy, väy. Väinö otti pari askelta taaksepäin ja katsoi minua silmät ymmyrkäisinä. "Mitä toi närvätti meinaa?!"


 Videolta näkyy, kuinka helposti renkaalta toiselle lennähdetään. 








Eikö nämä kuvat kannattaisi lähettää konevalmistajille😉? Ties millaiseen mainosfilmiin Adalmiina palkattaisiin! Tai joku eläintenkouluttaja keksisi hänet. Tai ties mitä.

Kato mami, tämä on kallistuva kauha...

... ja näin sitä käytetään.

Onkohan mun perimässä pikkuriikkisen puumaa? Ainakin aika annos konemiestä.. eiku naista... eiku siis koiraa.



keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Invalidiliiton avustajakoirakalenteri


Ystäväni, joka on myös yrittäjä, kysyi taannoin, onko meille tarjottu Invalidiliiton avustajakoirakaleneria. Ei ollut! Kiinnostuin heti ja sain häneltä yhteystiedot. Pistin tilauksen menemään osoitteeseen: varainhankinta@invalidiliitto.fi. Kalenterin hinta on 30 €.

Avustajakoirista on huutava pula, ja koiraa voi joutua odottamaan kymmenenkin vuotta! Koirien kouluttamiseen ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi rahaa.



Koiran kautta avautuu ihmisille siis aivan uusi todellisuus. Sosiaaliset kontaktitkin lisääntyvät. Avustettavan lisäksi myös koira saa merkityksellisen elämän, jossa ei ehdi pitkästyä.

Pienellä rahalla me koiraihmiset voimme auttaa tärkeässä asiassa ja saamme kaupan päälle paljon hyvää mieltä.

tiistai 6. marraskuuta 2018

ALMA ja sohva

"Onneksi ovat tajunneet sisustaa niin, että minä sovin väreihin!"

Lukija aavistanee, että otsikko ei tiedä hyvää. Jep, ja oikeassa on: mamia kohtasi eräänä aamuna työvuoron jälkeen epämiellyttävä yllätys.
Alma tuli ryömien vastaan, tiesi tehneensä pahuuksia, ja kellahti selälleen, kun mami kysyi, onko jotain mennyt rikki.
Mutta kun oli harmittanut niin vietävästi!
"Iskä ja mamin veli olivat lähteneet toisten koirien kanssa johonkin hauskaan paikkkaan, varmaan mökille, ja minut oli jätetty kotiin! Päätin näyttää niille."





Kaksi kuukautta vanha (nuori) sohva tutkittiin perusteellisesti. Alma oli yksin kolme tuntia😏

Alma jätettiin kotiin siksi, että saisi "lomaa" pomon hommastaan, koska koiralaumassa valta-asetelma käännähti joku aika sitten Alman eduksi. Lopulta itsellään ja ilman suurta draamaa.


Jottei vallan Alman mainetta mustamaalata, niin on hänessä metsurinkin ainesta.


"Mami ei heittänyt näitä valioluokan keppejä. Olipa taas merkillistä... pyh... ihmiset."




keskiviikko 31. lokakuuta 2018

In memoriam: MATZE VON DER SCHIFFSLACHE



Matze von der Schiffslache s. 12.3.2007, k. 27.10.2018

Uljas Matze on poissa😢mutta kiitos kaikesta kauniista ja arvokkaasta, mitä jätit jälkeesi.


Sytytin Matzen muistolle ruusukynttilän lauantai-iltana, kun suruviesti saavutti minut. Matzen selkä oli lopullisesti tehnyt tenän eikä liikkuminen enää onnistunut.



Foxyn kanssa uimassa. Pallo pitää tietenkin olla mukana!

Kesäisiin, onnellisiin muistoihin voi aina palata.








Näin ketterä herra oli nuorempana... Ja sen hän on periyttänyt ainakin Väinölle, joka liikkuu ilmavasti kuin balettitanssija.




10 vuotta

11 vuotta


Matzen viimeinen leposija omalla pihalla. Alhovaaran Iigori ja Alhovaaran Kettutyttö taustalla.

Suruun osaa ottavat Ritavuoren Rekut ja Ritavuoren Pikkurekut.

(Kuvat Pirjo ja Jussi Sauramo)

maanantai 29. lokakuuta 2018

APASSI Rakveren näyttelyssä ja Väinö rauhoittumassa



Poika selviytyi kaksipäiväisestä koitoksesta kaikin puolin erinomaisesti. Arvostelut ovat samansuuntaisia: rakenne on ok, mutta massaa kaivataan lisää.

Nyt hänet on laitettu "kuurille" eli ruokavalioon on lisätty proteiinia. Noh, Väinö oli ulkonäöltään sutjakan poikamainen "kloppi" reiluun kahteen vuoteen asti, mutta sen jälkeen on rintakehä levinnyt, pää suurentunut ja massaa kerääntynyt. Painoa on noin 37 kiloa.

Sellaistakin kuulin, että yhtenä tavoitteena Apassilla on käyttöluokkaan siirtyminen. Hienoa!







Hyvää harjoitusta nuorelle koiralle päästä ihmettelemään suuren maailman meininkiä. Ja mikäs on ollessa, kun nuppi on kunnossa.

Välitöinä voi harjoitella palkintopallille nousemista.

 Maailman paras paikka.



Väinö oli lähes koko Fiinun kolmannen juoksuviikon kyläilemässä. Se teki pojalle oikein hyvää!
Alla hän riehuu Alhovaaran Kettutytön kanssa. Pari on kooltaan tasavertainen, ja Foxy pistää Väinölle hanttiin, toisin kuin Fiinu.




Muitakin kuulumisia on blogiin tulossa, mutta laittakaa minulle ihmeessä kuvia ja videoita, niin saadaan kaikki pennut esille.


sunnuntai 21. lokakuuta 2018

Jäljestystä hirvenmetsästyksen keskellä


 Ilma ja maisemat olivat mitä upeimmat!



 


Otsikko on hiukan liioiteltu, keltaisen lehdistön tapaan. Mutta totuutta on mukana: kaksi koirakkoa joutui odottamaan ennen kuin pääsi metsäpellolle tekemilleen jäljille. Lisäksi hirvimiehet olivat tehneet pyynnöttä ja vahingossa harhat, mutta koirat eivät niihin haksahtaneet.

APASSI - äitinsä kaltainen avoin energiapakkaus; massaa tullee lisää kun ikää karttuu.


Järjestin tapaamisen Fiinun kasvattajan kanssa keskustellakseni Fiinun käytöstä ensi keväänä. Tilaisuus käytettiin hyväksi kaikin tavoin, ja jäljestäjät jäljestivät.

Fiinu joutui juoksun vuoksi olemaan lähinnä autossa. Toki otin hänet näytille ja vein yksityiskävelylle, mutta kaivatut leikkihetket poikien kanssa eivät onnistuneet, tällä kertaa. Harmi, koska kavereita Fiinu kaipaisi. Ja jälki - tai hakuharjoituskin olisi ollut kiva. Hakemisesta Finkku erityisesti tykkää.

Alla Apassin  oikein onnistunutta jäljestystä ja esineilmaisua (yksi jäi uupumaan).
Nuori koira, ja keskittyminen ymmärrettävästi herpaantuu välillä.




 


Sitten palkka! Riehutaan pallon kanssa ja saadaan kehuja.












Firefly sai 15.1.2018 12 pentua.


Fiinun sisar Firefly eli Pai jäljesti ensimmäisen kerran vieraan tekemää peltojälkeä. Kulmassa meinasi tulla tenkkapoo, koska ohjaaja oli kuvannut Apassin jälkeä ja hänen hajunsa leijui tytön nenään. Pyörimisen jälkeen matka jatkui oikeaan suuntaan. 





Keväällä pitää katsoa tarkemmin, riittävätkö indeksit Iigorin käyttämiselle. Harmi, että komealla on pojalla on "vain" B-lonkat. Vielä harmimpi ovat tietysti Fiinun C-lonkat.
Kuten olen kertonut, "himoitsen" tätä yhdistelmää siksi, että VäinöIisakki ja Iigori ovat hyvin samanluonteisia. Oletettavaa on, että tulevat pennut olisivat samankaltaisia kuin A-pennut. Vauhdikkaita ja rohkeita harrastuskoiria, mutta myös ihania sohvalla köllöttelijöitä ja parhaita kavereita.
Eivätkä ulkonäöt ja rakenteet ole osoittautuneet hassummiksi. Siitä taas todisteena Apassin menestys eilen Virossa, mutta siitä toisella kertaa.
Koira ei tietenkään periytä vain itseään, ja Iigori on hyväluustoista sukua. Mutta aina on jotain riskiä. Jos sellaista ei ole tiedossa, taatusti jotain ilmenee. 



Tässä Kettutyttö eli Foxy jäljellä ja ilmaisee hienosti esineet.





Suvi-kasvattaja kehotti minua miettimään tarkkaan. Erityisesti sitä, löydänkö hyvät ja pätevät kodit kaikille? Mitään pullasorsia kun ei ole tiedossa.
Kokemusta näiden pentujen omistajalla on jo oltava. Tai jos koira on ensimmäinen, on ehdottomasti lähdettävä mukaan johonkin harrastusporukkaan. Vaikka siinä se villakoiran ydin onkin.
Kaikkea voi luvata, jopa valehdella. Vielä tarkempana joutuisin siis olemaan.
Pahaa pelkään, että A-pennuista erityisesti Alma ja Agatha olisivat muuttuneet ongelmakoiriksi, jos eivät olisi menneet niin osaaviin käsiin kuin mitä ovat.

Myös susista keskusteltiin odoteltaessa. Väinön kasvattaja epäili, etteivät hirvimiehet uskalla päästää koiria auki, koska susia on niin paljon.
Kakkakasoja löytyy talojen lähistöiltä, ja yksi sun toinen oli hiljakkoin nähnyt suden.
Minä en ole meillä päin kuullut kuin yhdestä pariskunnasta, joka asustaa toisessa päässä pitäjää. Selvää tietysti on, että ne levittäytyvät tännekin. Ruokaa ainakin on riittämiin! Peuroja ja kauriita on paljon.
Siinä vaiheessa, kun täälläkin alkaa olla susia niin paljon, että ikkunoista kurkkivat sisälle, joutuu miettimään koirien ulkona pitämisen  ja lenkkeilyt uuteen uskoon.





Video on aika pimeä, pahoittelut siitä, mutta Fiinun temppuilu possun kanssa on lystikästä katsottavaa.



Fiinun juoksu on kestänyt kolme viikkoa, ja Väinö on edelleen hermostunut. Hän oli maanantaista perjantaihin poissa kotoa, ja se oli hyvä ratkaisu.


Tällaista pohdiskelua tällä kertaa! Kiitos kun vierailit blogissa ja aurinkosta alkavaa viikkoa Sinulle.

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Leikin riemua ja pentusuunnitelmia

Heips! Pitkästä aikaa...


Apassi ja Nemo syystunnelmissa.

Mitä sanoit? Minäkö muka äipän näköinen?




Kaverin kyljessä on ihana huilata päivän touhujen jälkeen.


Materiaalia postaukseen olisi vaikka millä mitalla, joten kiitos kaikesta postista, jota olette minulle lähettäneet.

En ole suinkaan laiskotellut, pois se minusta, vaikka blogi on jäänyt lapsipuolen asemaan. Olen kirjoittanut ja viimeistellyt kirjaa nimeltä Vainio-Tanin Elsa. Kirja on itsenäinen jatko-osa vuosina 2014 ja 2016 ilmestyneille Koivikon Agatha ja Vainio-Tanin Agatha -romaaneille.
Kirja on putkahtamassa myyntiin aivan lähiviikkoina. Vielä viimeiset tarkistukset ja etu - sekä takakannen viilaukset kustantajan kanssa! Sitten iso työrupeama on kansien välissä, kirjaimellisesti. Kunnes taas pää alkaa tuottaa seuraavaa kirjaa😅



Tämä video on sikäli harvinaisesta tilanteesta, että Väinö ei yleensä välitä painia. Tykkää vaan jahtausleikeistä.




Aamulenkki takapihalla. Puskat heiluvat😄: kovin herkkiä kasveja koirapihoille ei kannata istuttaa, tai sitten ne pitää aidata.






ALINA - metsän kuningatar





ALLI

Hyppäiskö vai ei?


Puutarhablogin puolella olenkin kiukutellut keväästä asti jatkuneesta meluongelmasta. Ilmeisesti metsää on kaadettu lisää, jolloin äänillä on vapaampi liikkuvuus.
Kuunnelkaas tätä "talvisotavideota".
Olen tehnyt ELY:lle valituksen elokuuussa. Pinnani petti täysin, kun romuttamolla pyöritettiin metallimurskan linjastoa puoli neljältä aamulla. Murskaaminen aloitettiin ennen puoli kuutta, mutta minä höhlä en ottanut videota, ja romuttamolla on tietenkin kielletty mitään poikkeuksellista tai äänekästä tehdyn niin aikaisin.
Minulla on tapana mennä koirien kanssa aikaisin aamulla pihalle. Kesällä kastelua, kitkemistä, näin syksyisin harvavointia ja muuta pihan siistimistä. Koiruudet saavat samalla touhuta keskenään, ja aamulenkki tulee tehtyä.



Ilmavirtaus on tänään koillisessa (romuttamo on meistä katsoen siellä suunnalla), joten melske ja jyrinä on ollut taas sen mukainen. Äänet kantautuvat sisälle asti.

Äänen lisäksi metallin käry on välillä todella häiritsevä. Pihalla olemiseen tarvittaisiin siis raitisilmamaski ja Peltorit, heh, eli todella kivaa.
Lisäksi olemme suunnitelleet, että äitini muuttaisi hallin päässä olevaan asuntoon. Mutta hänellä on paha tulehdusastma, ja hän ei kestä romuttamon krääsää. Se suunnitelma on ollut pakko laittaa jäähylle, ehkä lopullisesti, jos viranomaiset eivät kuuntele "pientä ihmistä". ELY on kylläkin tilannut melumittauksen.
Mietin sitäkin, että menisin tälläisinä päivinä, kun melua on koko ajan, äitini luokse kirjoittamaan. Kokonaan täältä on vaikea, jollei mahdoton, lähteä pois. Kiinteistöön on satsattu valtavasti sekä aikaa että rahaa. Mieheni on tehnyt ison työn hallin rakentamisessa. Ja nytkö kaikki pitäisi jättää, myydä todennäköisesti polkuhintaan, jonkun toisen liiketoiminnan harjoittamisen takia???



ADALMIINA - löysinpäs vettä!




Tämä kuva oli Kaikki vastaan 1 - ohjelman taustapaneelissa tai miksi kuvasikermää kutsutaan. Hyvä tyttö!


Pennut ovat perineet ehdottomasti äidiltään uimahalunsa. Väinöhän ei veteen mene, mutta Fiinu käy melkein joka aamu pulahtamassa piha-altaassa.



Pevisaan on ilmeisesti tulossa muutoksia ensi vuoden alusta alkaen. Se ei tietenkään estä Fiinun käyttöä toistamiseen, mutta pitää ehkä hankkia hänelle esim. SPL-arviointi.
Olen koettanut tehdä treffejä Fiinun kasvattajan kanssa, että pääsisin oikein kasvotusten keskustelemaan näistä jalostusasioista. Toivottavasti onnistumme järjestämään tapaamisen!
Komea ja taitava isäehdokas olisi jo eli Väinön veli Iigori, joka on virallinen pelastuskoira. 



Tässä vielä lelun venytystä. Taisi muuten kissa tulla tiensä päähän sinä aamuna.







AGATHA - kerrankin paikoillaan!

Tällä videolla mennäänkin sitten jo häntä oikoisenaan.





Margariinipurkit on nuoltu tarkkaan. Tehtävä suoritettu! Mitä seuraavaksi touhuttaisiin?

Jos menisin ulos tuuletusluukusta? Ai pahus, mutta eteen on tungettu kalterit. Höh.

Joo, Agathan omien ulkoilujen estämiseksi tuuletusluukku oli tukittava tällä tavoin😂😂😂Hän oli erään kerran lähtenyt tätä kautta mamin perässä pihalle. Tirppa on rohkea, ketterä ja kekseliäs!



Kiitos kun kävit ja jaksoit lukea loppuun asti! Ihanaa päivän jatkoa Sinulle.

lauantai 28. heinäkuuta 2018

APASSI upeasti Porin näyttelyssä... onnittelut ALHOVAARAN KETTUTYTÖLLE



Ei tarvita tuomaria kertomaan, että poika on supernätti💕Ai ai, sydämeni vallan pakahtui, kun näin Apassin pitkästä aikaa. Hän on komistunut, miehistynyt ja osaa käyttäytyä tyylikkäästi.

Hänen elämäänsä voi seurata myös instassa: apassi_germanshepherd



 Huh, huh, näyttelyn kuumaa tunnelmaa alla.Pitkätukat esillä...



E kunuaan voisi uskoa, mutta sinä aikana, kun minä olin paikalla, kahdesta autosta ilmoitettiin. Koirat olivat hädässä kuumuuden vuoksi! En nähnyt itse, ja kuuluttaja toisti tietenkin ilmoittajan sanoja.

Pistää vaan miettimään, että jos koiranäyttelyssä pääsee tällaista laiminlyöntiä tapahtumaan, mitä se on tosielämässä. Koiria jätetään tyyliin viikonlopuksi parvekkeelle! Eheh, taas esitän tyhmän kysymyksen: miksi ottaa eläin, jos ei viitsi / halua / ehdi huolehtia siitä?



Apassi kehässä...


Hampulitkin löytyivät.



Olin ottavinani videon, mutta olin näköjään ollut eri mieltä puhelin kanssa. Ei ollut videota hienosti menneestä kehäkäyttäytymisestä vaikka kuinka selasin! Pahoittelut. Mutta voin vakuuttaa, että sekä esittäjä että koira tekivät nappisuorituksen.

Minustako setä jotain kirjoittaa?

Ja kirjoittihan setä... Suomennettuna: Hyvä koko. Lihakset ja alaleuka saisivat olla voimakkaammat. Hyvä kaula ja ylälinja. Riittävä runko. Virheetön liikkuminen. Hyvät kulmaukset takaa.



Ruksi on siis ERI:n kohdalla.




Lopuksi, mutta ei vähäisemmäksi... ONNITTELUT 🌹🌹🌹Alhovaaran Kettutytölle ja Piitulle BH:n suorittamisesta.

Näin nappipäivä on täytekakun paikka! Mahdetaanko minut kutsua osille😇?