Jäljestystä hirvenmetsästyksen keskellä

 Ilma ja maisemat olivat mitä upeimmat!

 


Otsikko on hiukan liioiteltu, keltaisen lehdistön tapaan. Mutta totuutta on mukana: kaksi koirakkoa joutui odottamaan ennen kuin pääsi metsäpellolle tekemilleen jäljille. Lisäksi hirvimiehet olivat tehneet pyynnöttä ja vahingossa harhat, mutta koirat eivät niihin haksahtaneet.

APASSI - äitinsä kaltainen avoin energiapakkaus; massaa tullee lisää kun ikää karttuu.

Järjestin tapaamisen Fiinun kasvattajan kanssa keskustellakseni Fiinun käytöstä ensi keväänä. Tilaisuus käytettiin hyväksi kaikin tavoin, ja jäljestäjät jäljestivät.

Fiinu joutui juoksun vuoksi olemaan lähinnä autossa. Toki otin hänet näytille ja vein yksityiskävelylle, mutta kaivatut leikkihetket poikien kanssa eivät onnistuneet, tällä kertaa. Harmi, koska kavereita Fiinu kaipaisi. Ja jälki - tai hakuharjoituskin olisi ollut kiva. Hakemisesta Finkku erityisesti tykkää.

Alla Apassin  oikein onnistunutta jäljestystä ja esineilmaisua (yksi jäi uupumaan).
Nuori koira, ja keskittyminen ymmärrettävästi herpaantuu välillä.

 

Sitten palkka! Riehutaan pallon kanssa ja saadaan kehuja.

Firefly sai 15.1.2018 12 pentua.

Fiinun sisar Firefly eli Pai jäljesti ensimmäisen kerran vieraan tekemää peltojälkeä. Kulmassa meinasi tulla tenkkapoo, koska ohjaaja oli kuvannut Apassin jälkeä ja hänen hajunsa leijui tytön nenään. Pyörimisen jälkeen matka jatkui oikeaan suuntaan. 

Keväällä pitää katsoa tarkemmin, riittävätkö indeksit Iigorin käyttämiselle. Harmi, että komealla on pojalla on "vain" B-lonkat. Vielä harmimpi ovat tietysti Fiinun C-lonkat.
Kuten olen kertonut, "himoitsen" tätä yhdistelmää siksi, että VäinöIisakki ja Iigori ovat hyvin samanluonteisia. Oletettavaa on, että tulevat pennut olisivat samankaltaisia kuin A-pennut. Vauhdikkaita ja rohkeita harrastuskoiria, mutta myös ihania sohvalla köllöttelijöitä ja parhaita kavereita.
Eivätkä ulkonäöt ja rakenteet ole osoittautuneet hassummiksi. Siitä taas todisteena Apassin menestys eilen Virossa, mutta siitä toisella kertaa.
Koira ei tietenkään periytä vain itseään, ja Iigori on hyväluustoista sukua. Mutta aina on jotain riskiä. Jos sellaista ei ole tiedossa, taatusti jotain ilmenee. 



Tässä Kettutyttö eli Foxy jäljellä ja ilmaisee hienosti esineet.

Suvi-kasvattaja kehotti minua miettimään tarkkaan. Erityisesti sitä, löydänkö hyvät ja pätevät kodit kaikille? Mitään pullasorsia kun ei ole tiedossa.
Kokemusta näiden pentujen omistajalla on jo oltava. Tai jos koira on ensimmäinen, on ehdottomasti lähdettävä mukaan johonkin harrastusporukkaan. Vaikka siinä se villakoiran ydin onkin.
Kaikkea voi luvata, jopa valehdella. Vielä tarkempana joutuisin siis olemaan.
Pahaa pelkään, että A-pennuista erityisesti Alma ja Agatha olisivat muuttuneet ongelmakoiriksi, jos eivät olisi menneet niin osaaviin käsiin kuin mitä ovat.

Myös susista keskusteltiin odoteltaessa. Väinön kasvattaja epäili, etteivät hirvimiehet uskalla päästää koiria auki, koska susia on niin paljon.
Kakkakasoja löytyy talojen lähistöiltä, ja yksi sun toinen oli hiljakkoin nähnyt suden.
Minä en ole meillä päin kuullut kuin yhdestä pariskunnasta, joka asustaa toisessa päässä pitäjää. Selvää tietysti on, että ne levittäytyvät tännekin. Ruokaa ainakin on riittämiin! Peuroja ja kauriita on paljon.
Siinä vaiheessa, kun täälläkin alkaa olla susia niin paljon, että ikkunoista kurkkivat sisälle, joutuu miettimään koirien ulkona pitämisen  ja lenkkeilyt uuteen uskoon.





Video on aika pimeä, pahoittelut siitä, mutta Fiinun temppuilu possun kanssa on lystikästä katsottavaa.

Fiinun juoksu on kestänyt kolme viikkoa, ja Väinö on edelleen hermostunut. Hän oli maanantaista perjantaihin poissa kotoa, ja se oli hyvä ratkaisu.


Tällaista pohdiskelua tällä kertaa! Kiitos kun vierailit blogissa ja aurinkosta alkavaa viikkoa Sinulle.