Pentutarkissa... ja Alma lähettää terveisiä

Yksi etappi pikkuisten elämässä jälleen ohitettu! Ihan ihka ensimmäinen lääkärikäynti (paitsi Adalmiinalla). Homma hoidettiin tyylillä ja ARVOkkuudella. Kaikki muutkin kuin Arvo-herra. Kukaan ei tärissyt, hermoillut, jännittänyt, saatikka pissannut alleen, kuten MV huomautti jälkeenpäin. Kuinkahan monennet kiitokset lähetän hänelle avusta💓😅

Minulle oli iso pettymys se, että Arvolla tuntuu vain toinen kives. Totta kai tiesin riskin, ja että se on todella iso. Silti toivoin, että jos kumminkin kaikilla pojilla olisivat laskeutuneet.

Lähetin Pikkurekuille viestin, että hetimiten hakemaan Arvolle homeopaattisia apuja, kun hän kotiutuu. Eri asia on, tehoavatko nekään. Ainakin yritetään! Tampereelta löytyy varmasti asiantunteva eläinhomeopaatti, jota kannattaa vielä konsultoida sen lisäksi, mitä minä asiasta selvitin.

Olisin niin halunnut kivekset senkin vuoksi, että sitten porukat uskaltaisivat käyttää Iigoria, Väinö Iisakin veljeä, jolla on pallit ja joka on maailman suloisin pelastuskoira💖.

Harmin harmin harmin harmi. 

Sydänäänet olivat kunnossa, eikä muutakaan huomautettavaa löytynyt. Korvissa oli töhnää, jollain ei juurikaan, toisilla jonkun verran. Olen antanut viljoja, lähinnä kauraa, kuten olen kertonut. Varajärvi epäili niitä syyksi, ja voi toki olla, mutta ainakin osasyynä pidän heidän "elämäntapaansa".

Kukkapurkkia oli taas tänä aamuna tyhjennetty. Siihen on aivan ihanaaa sekoittaa vettä ja sitten möyriä sotkussa. Mitähän korvat tykkäävät? Ovat kuin äyskärit, jotka imaisevat kaiken sisäänsä.

Korvissa oli nimittäin huomattavasti enemmän eritettä silloin, kun he majailivat pentuaitauksessa, jossa on hiekkapohja. Sitä rupesimme peittämään heinällä, mutta sekin pölisee. Terassi on tietysti siistimpi paikka, jos sitä, kröhöm, ei suttaa itse.

Pistin heidät nyt viljattomalle, vaikka minun ruokintani ovat juuri kohta taputeltuina. Uudet omistajat seuratkoon tilannetta. "Hysteriaan" tuskin on aihetta, koska pennut eivät rapsuttele korviaan. Toistettakoon vielä, jos joku ei tiedä tai muista, että minä olen taistellut todella allergisen ja hiivaisen koiran kanssa, joten jotain oppia siitä jäi takaplakkariin.

Sirpa oli kuunnellut viestini, jotka jätin hänen tuuraajalleen (siis silloin, kun epäilin, että Fiinulla olisi kohtutulehdus), ja oli nähtävästi muutama muukin jättänyt viestiä, näin käsitin. Ehkä tuuraaja oli jättänyt viestit vallan kuuntelematta? Mitenkähän hänelle on kukaan päässyt asiakkaaksi? Kolkuttamalla oven takana, vai? Noh, ainakin palautteeni huonosta palvelusta meni perille.

Varhaisrokotteesta Sirpa meinasi, että ei tarvitse odottaa 12. viikkoon asti, vaan 9 - 10 viikkoisen voi jo rokotuttaa. 

Punnittiin muutama pentu. Alli ja Alina huitelevat kahdeksassa kilossa, Arvo painoi 8,8 kiloa. Ohhoh, aika jässiköitä, eivätkä ole vissiin tulleet siroihin vanhempiinsa😏, mutta osa molempien sisaruksista on suurempia.


Tässä iskän jaakausta eilisillalta. Eri hauskaa puuhaa!

Alma on myös ollut tänään pentutarkissa, ja hän oli saanut kovasti kehuja, eikä korvissakaan ollut ollut moitteen sijaa.

Hän, ja samoin Akusti, on innostunut muovipulloista. Niistä on hyvä aloittaa ja sitten voi siirtyä kanistereihin😚

Vesi ei pelota yhtään.

Täällä hienosti lääkärinreissusta selvinneet saivat jälkkäriksi vähän vaniljajäätelöä. Jippii, kun hoksattiin mitä kupissa on.