perjantai 30. kesäkuuta 2017

Meillä on silmät auki!







Kaikista ei saatu mimmostakaan kuvaan, eikä vielä päästy niin pitkälle, että voisin kertoa kuvauskohteiden nimet. Koska tänään oli paljon muuta puuhaa. Minulle ainakin tuli hiki monteen kertaan!

Ensin annettiin madotus sekä Fiinulle että Väinölle. Sitten rupesimme Piitun kanssa pohtimaan, miten Canex-matolääke on parasta annostella pentujen pikku suihin. Kiitos muuten taas Piitulle korvaamattomasta avusta💖! Sain MV:n puhelimella kiinni, ja hän ehdotti, että pursottaisin lääkettä paketissa olevan mitta-asteikon päälle. Siitä aine lipaistaan pennun kitalakeen pikkusormella useammassa erässä. Näin toimimme, ja madotus kävi suht´ sukkelaan. Vaan oli se pahaa pentujen mielestä. YÄK.

Samalla punnitsin pennut, vaikka sen homman olinkin tehnyt vasta kaksi päivää sitten. Painoa oli tullut jokaiselle noin sata grammaa lisää. 

Haastavampi rasti oli kynsien leikkuu. Selvisimme siitä yhteisvoimin, ja sen ansioista, että pennut olivat väsyneitä. Melkein nukkuivat sylissä. Mutta hyvää näkökykyä tarvitaan, kun pikkuruisia kynsiä leikkaa.

Fiinu oli pakko viedä autoon. Hän sai hepulin pelkästään siitä, että otin pennun syliini.

Aamulla oli kyllä hieno yllätys, kun huomasin, että joku katseli minua suloisilla sinisillä silmillään. Yön aikana silmät olivat auenneet.

Ihan pian ruvetaan liikkumaan ja sitten me pojat ja tytöt nahistellaan!

Oi voi, pitäisin nämä söpöläiset kaikki itselläni, jos se suinkin olisi mahdollista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti