Ja annettu sellaisia "neuvoja", että ne ovat suorastaan rikollisia.
 |
| Oi kun ilkeä elli! Jouduin jättämään mun pennut moneksi tunniksi, ja ukko vaan meinasi, että kyllä pennut pärjäävät. Ai jaa, sillä perusteella yksikään koiraeläin ei kuolisi luonnossa. Mutta sen tapaamisen jälkeen me ollaan niin tissitelty. |
Mutta lähdetäänpä alusta liikkeelle. Synnytys meni hyvin! Mutta yöllä Fiinu oli levoton, pennut kiljuivat, ja minä tietenkin hermostuin. Onko tämä normaalia vai ei? Tyytyväinen pentu ynisee ja änisee, mutta syötyään rauhoittuu.
Ilmeisesti käynnissä oli normaali prosessi, eli ternimaidon laskeutumisen jälkeen kestää hetken ennen kuin "tavallinen" maito alkaa herua. Vaan taas kun minä en tiennyt! Mittasin yöllä Fiinun lämmön, ja se oli 39. Ei hälyttävän korkea, koska maidon heruminen nostaa lämpöä, ja tietysti oli aika kuumaa, vaikka iso omakotitalo ei lämpene kuten pienet yksiöt. Toisaalta taas pentuja on pidettävä lämpimässä.
Koska Fiinu oli niin hermostunut tai kuumissaan tai jotain, että hän rupesi siirtämään pentuja pois pentukopasta. Päätin soittaa päivystysnumeroon. Hoitaja rauhoitteli minua ja ehdotti, että ehkä narttu on stressaantunut? Ja ehkä emännän huoli lisää koiran stressiä? Tietenkin, mutta en voinut olla rauhallinen ja vain odottavalla kannalla, koska pelkäsin jotain olevan pielessä.
Mutta pennut vonkuivat edelleen aamulla. He eivät olleet tyytyväisiä. Fiinun lämpö oli noussut 39,6 asteeseen. Nisissä ei tuntunut olevan maitoa, kun koettelin niitä. Ettei vaan mikään pöpö ollut synnytyksessä päässyt kohtuun?
Kasvattaja piti lämpöä liian korkeana, joten soitin jälleen samaan päivystysnumeroon, mitä minun ei olisi koskaan pitänyt tehdä! Miksi minä tolvana en soittanut Hattualan Evidensiaan ja kysynyt neuvoa? Tai vaikka Hollanin paimenkoirayhdistyksen palvelevaan puhelimeen? Tai vaikka... ihan minne muualle vaan😠😠😠
Haukkuminen, eikös ole hauska termi, kun menet eläinlääkärille, alkoi saman tien, mutta sillai kevyesti, johon olin varautunut. "Hyvä rouva, tämä on synnyttäneelle nartulle aivan normaali lämpötila, lopettakaa tuo hermoilu, ja maitoa tulee, katsokaa!" Niinpä tulikin, mutta takana oli myös 45 minuutin ajomatka, jona aikana pennut eivät olleet päässeet mussuttamaan.
Arvelin, että pian tulee pyyhkeitä Fiinun iästä ensisynnyttäjänä. Siis kaikkeen kun luulee varautuvansa. Kerroin, että kyseessä on vahinkopennut, mutta se ei ollutkaan kiinnostava asia.
Kumminkin, ell kuittasi, että narttu on sterilisoitava, ettei tulee lisää vahinkoja. Totta, en minäkään halua "vahinkoja", ja varmaan jokainen blogia lukenut on käsitänyt tämän. Kuittasin takaisin, että juu, mutta jos tehdään suunnitellut pennut seuraavaksi. Ups, ell pillastui ja tokaisi, että maailmassa on niin paljon koiria, ettei yhtään enää tarvita lisää. Totta toinen puoli, mutta silti tykkään, että jos Suomessa tehdään pentuja hyvissä oloissa, ja ne saavat rakkaudelliset kodit, asia on ihan eri kuin Tallinnan kaduilla.
Mutta oikea myrsky puhkesi sen jälkeen, kun oli otettu verikokeet. Suljettiin pois tulehdus ja kalkkikramppi. Taisi olla muuten ainoa asia, josta minua ei haukuttu, kun kerroin, että olen antanut vielä ruoan kalkin lisäksi Calphosum D - jauhetta. (Synnytyksenkin aikana Fiinulle kelpasi kananmuna kuorineen ja... hunajavesi.)
He halusivat ottaa vielä röngtenkuvan. Varmistettaisiin, ettei kohtuun ollut jäänyt pentua. Mikä ettei, vaikka en siihen Fiinun käytöksen perusteella uskonut.
Sivumennen sanottuna, ja linkitettynä siihen "ohjeeseen", jonka tältä mukamas lääkäriltä sain, Fiinu oli tosi hermostunut, koska joutui olemaan erossa pennuista. Hyvä, ettei tutkimushuoneen oven läpi mennyt. Voi ressua, minun tuli niin paha mieli koiran puolesta. Fiinu varmaan luuli, että olimme erottaneet hänet kokonaan pennuista😭
Vaan sitten alkoi huuto!!! Ensinnäkin ell oli hoksannut, että kävimme kaupassa, kun odotimme kokeiden valmistumista. Hän kysyi, jäikö koira autoon. Totta kai jäi, mutta Länsi-Porin Prisman pihan laidasa on koivikko, joka tarjoaa hyvän varjon. Mieheni peruutti auton sitä vasten, ja ikkunat jätettiin vielä auki. Herttinen, miten ell suuttui! Koiraa ei saa jättää hetkeksikään autoon tällaisella ilmalla. Lämpöhalvausriski on niin suuri! Muutenkin hän alkoin veuhkata lämpöhalvauksesta ja oli kirjoittanut "ohjeeseenkin", että Fiinua tulisi suihkuttaa puutarhaletkulla useita kertoja päivässä.
Ohjeistukset muuttuivat aina vaan hullummiksi. Pentue pitää jakaa kahteen osaan! TÄH??? Ottaa neljä pentua pois ja vaihtaa niitä tissille. Siis jotain tähän tyyliin.MITÄ IHMETTÄ? Perusteena oli se, että kahdeksan pentua on iso pentua (on aivan normaali sakemannille), ja äiti ei jaksa hoitaa pentuja. EEEiIIIHHH... Mitä Fiinu olisi tehnyt ja stressannut, jos olisin nostanut neljä pentua johonkin koppaan? Ja minkä vuoksi?
Narttua piti viedä myös pitkille lenkeille, että hän pääsee pois pentukopan ahdistuksesta. Onko tämä ihminen edes eläinlääkäri? Onko elävällä sydämellä varustettu?
Fiinun kasvattaja pöyristyi, totta kai, kaikista näistä ns. ohjeista. Fiinun äidistä hän kertoi, että tämä oli juuri ja juuri käynyt asioillaan, koska niin tiiviisti emä oli ollut pentulaatkikollaan Sen kuuluukin olla niin!
Hiukan eri asiaan tai sen vierestä... Mieheni tuunasi tänään pentukoppaa. Muutokset näkyvät varmasti kuvassa. Laidat tehtiin kumminkin sen vuoksi, että olemme molemmat jo nyt pelastaneet pennut makaamiselta. Alle mieheni asensi ruuveilla kokolattiamaton, jossa kynnet pitävät. Pikkuruiset kynnetkin on😌 eli ihan niin pikkuisia, mutta täydellisiä koiria.
Sitten ell alkoi väittää, että koiran maha on täynnä ruokaa. Olen ruokinut liikaa. Miten voi olla, koska Fiinu ei ollut syönyt kunnolla moneen päivään! Tästä voidaan vaikka todisteina 😏esittää viestittelyni kasvattajan ja muiden kanssa. Yöllä olin saanut Fiinun ottamaan vain nestettä, ja tämä oli yksi huolenaiheeni.Vaan ripitys jatkui. Kuinka olen ollenkaan syöttänyt koiran niin täyteen? Vaarana on jo kohta ollut mahalaukunkääntymä. HÄH? Tästä tuli kinaa! Sanoin, Fiinu ei ole syönyt moneen vuorokauteen kunnolla. (En ole muuten minäkään😋) "Tulkaa, rouva, tulkaa katsomaamn röngtenkuvat, miten täynnä koira on. Suoli ei ole toimittanut, koska ette ole lenkittäneet häntä". En mennyt. Sanoin, että tämä pelleily riitti minulle. Reilun puolen tunnin ajomatkan päässä odottivat pennut äidin hoivaa.
Ell hollasi, että tulkaa ja katsokaa, vaan en mennyt! Odotushuoneeseen taatusti kuului tämä ajatustenvaihto, ja olin aavistellut, että siellä odottava nuori pari oli hankkinut ensimmäisen yhteisen koiran, ja nyt sitä tuotiin eläinlääkärille. Juuri sellaisten oireiden takia, joiden vuoksi oli oltava tarkkana, mutta minkähän vaikutelman he mahtoivat saada päivystävästä auringonpaisteesta?
Nesteetkö kuvassa näkyivät?Aamulla olin saanut hänet syömään kermaa ja hunajavettä. Kröhöm...Mutta pakko jotain oli yrittää! Kahdeksan pikkuista imemässä, ja emä kieltäytyy ruoasta.
Fiinu ei ylipäätään koskaan syö määräänsä enempää. Usein ruokaa jää kuppiin. Vaan tämän kun kerroin, ell vain nauroi. Oikeasti, synnytyksen aikana tarjoilin kaikkea (pieniä määriä tietenkin), mistä hän pitää kovasti, koska miten muuten kohtu, lihaksena, jaksaa supistaa pennut ulos!
Ehkä tämä tarjonta ei ollut ehtinyt kalvojen sun muiden kanssa poistua, ja siksi masussa näytti olevan paljon ruokaa.
Yksi hänen teesinsä oli, että narttu kyllä tuottaa maitoa, vaikka ei itse söisi mitään. EEEII voi olla totta. Jokainen nainen, joka on saanut lapsen, kumoaa tämän väitteen. Maidontuotanto tarvitsee paljon laadukasta energiaa.
Ell käski minun hakea äidinmaidonvastiketta, koska maidon tuotanto voi näin alussa ensin sujua, mutta sitten se voi vetäytyä. En ollut tietenkään kuullut tällaisestakaan. Vaan Fiinun kasvattaja oli taas eri linjoilla. Joskus on tarvittu, mutta ei onneksi usein. Kahdesta apteekista kysyin (kasvattaja viestitti, että jos on oikea hätä, Yliopiston Atpeekista löytyy) eikä niissä ollut ja sitten annoin asian olla.
Uskalsin kysyä uudelleen, että tarkoittiko maidontuotantoon liittyvä ohje sitä ja sitä. Mies karjaisi epäystävällisesti: "Enkö minä juuri selittänyt asian?" Siihen minä, että koska en ole ell, minun on kysyttävä, niin kauan että ymmärrän. "Tuossa ne on kirjoitettunakin!" "Erinomaista, osaan lukea tekstiä suomeksi."
Siis jos minä asiakkaana kysyn uudelleen varmistuakseni, että ymmärrän oikein, lääkärin on vastattava kohteliaasti. Ja vaikka kymmenen kertaa! Sen verran hyvän maksun pulitin tästä käynnistä. Jos ei muuta osata, niin ainakin raha kelpaa.
Tässä vastapainoksi ihanaa pentuolemista. Äippä on rauhallinen, ja pennut ynisevät. Paitsi vissiin se ainut musta uros, joka vonkuu. Mitään hätää ei ole, hän venyttelee itseään. Ei malta odottaa hommiin pääsyä!!! Ja sitä halua tällä yhdistelmällä taatusti on😊
Joka tapauksessa, ikävä tilanne täällä meillä päin päivystyksen suhteen. Kun ja koska haluat eläimellesi parasta hoitoa, se on vähintään sadan kilometrin päässä.
Nyt lisään tekstiä edelliseen. Kasvattaja halusi varmistua lämmön nousun olevan normaalia maidontuotantoon liittyvää toimintaa, ja kieltämättä itsellekin tuli tunne, että jos Fiinulla olisi ollut jotain pielessä, olisiko mies sanonut sen? Voisiko hän niin kieroutunut, että ei kertoisi esim. tulehdusarvojen olevan kunnolla koholla? SIIS EI TODELLAKAAN LUOTTAMUSTA HERÄTTÄVÄ LÄÄKÄRI, kun asiakkaan täytyy alkaa miettiä tällaisia.
Sain Evidensiastaa hoitajan langan päähän, ja hän kuunteli kertomukseni ja oli sitä mieltä, että maito se siellä nousee. Huh ja huh.
Eikä taatusti ole hyväksi koiralle, kun hän aistii emännän olevan hermostunut. Vaan en ehkä olisi ollut niin loukkaantunut ja harmistunut, jos minulle olisi puhuttu kuin ihmiselle.
Tämäkin jäi kirjoittamatta... Ell:n loppukaneetti oli, että sinulla on terve koira ja hienot tms. pennut. OOOH, Fiinun mies näki ja oli vissiin pakko tunnustaa, että koira on hyvinhoidettu ja normaali, kaikin puolin. Mutta mitä hän pennuista tiesi? Oliko nähnyt ne kristallipallosta? Miksi piti kaiken loukkaamisen ja asiattomuuden jälkeen sanoa sanaakaan pennuista, joita hän ei toivon mukaan koskaan, ikinä näe?!!!
Toivottavasti jokainen sillä suunnalla pennun ostava tajuaa käyttää muiden ell:n palveluita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti