Oli aika jännää lähteä pennun kanssa "suurelle kirkolle", kun rokotukset sen sallivat. Herra on kyllä ollut joka paikkassaq cool. Aivan sama, jos mopo päristelee vierestä tai kikattava tyttölauma kulkee toisella puolen tietä.
Mutta enemmän jännitti, miten ensimmäisessä pentutapaamisessa sujuisi. Menimme hyvissä ajoin liikkeeseen ja tutustuimme paikkaan. Kaikki ok. Sitten saapui ensimmäinen leikkikaveri, valkkaripoika. Hänet Sisu otti rauhallisesti vastaan, vaikka ei nenätuntumaan päästetykään. Ehkä olisi pitänyt?
Kun tuli aika tutustua uusiin ystäviin nuuhkimalla leikkikehän ulkopuolella, Sisu sanoi: "en tykkää, en halua, yäk." Poika murisi, ja jos se ei tehonnut, pikku hampuleita esiteltiin.
Sanon suoraan, että menin jumiin. En tiennyt yhtään, mitä minun olisi pitänyt tehdä. Sisun reaktio oli täysin odottamaton. Totta kai kielsin, mutta mitä sen jälkeen?
Sisu katseli rauhassa kun toiset leikkivät, pisti makuulle eikä ollut ollenkaan stressaantunut.
En uskaltanut antaa Sisun kohdata ketään leikkikehässä, joten yksin hän siellä tepasteli, kun toiset olivat lähteneet Ohjaaja meinasi, ettei jää Sisulle aivan paha maku tästä reissusta.
 |
| Sisu tutustuu Luvian keskustaan |
Ei auttanut muu kuin lähteä hankkimaan lisää kokemuksia. Pentu autoon, ja seuraavana päivänä kävimme Eurassa. Siellä hän pienen pakittelun ja epäröinnin jälkeen hän uskalsi tehdä tuttavuutta aikuisen pienen koiran kanssa. Noh, hyvä pää oli saatu auki.
Eilen meillä oli varattu pentutreffiaika Porin Itäkeskuksen Mustissa ja Mirrissä. Useampi pentu oli ollut tulossa, mutta lopulta saimme yhden sakemannipojan kaveriksi, mikä taisi olla hyvä asia. Paimenilla on oma kielensä.
Ja ensin oli kovin jännää! Sisun piti nostaa karvoja, murista, pakittaa ja mennä taas nuuhkimaan. Mutta nyt tämä vaihe meni ohi muutamassa minuutissa, ja pojat olivat valmiita telmimään kehässä.
Ilmoittautuessani kerron, mitä Raumalla tapahtui, ja ohjaaja otti tämän hienosti huomioon. Muutenkin tunsin itseni todella tervetulleeksi. Meidät huomattiin heti, kun astuimme liikkeen puolelle. Myyjät olivat huippukivoja ja samalla asiantuntevia.
 |
| Ennen pentutreffeja kyläilimme iäkkään sukulaisrouvan luona. Hienosti meni! Sisu nukkui melkein koko ajan😂Rouva oli varoituksiani noudattaen nostanut orkideat ja kaikki koriste-esineet piiloon. Noh, taisi mennä minulta ylivarovaisuuden puolelle😏 |
 |
| Elämä ei pelkkää suloisuutta pennun kanssa. Kartonkiroskiksen tyhjentäminen on hirmu hauskaa, hänen mielestään. |
Huomenna olemme menossa Kyntökisoihin. Sieltä toivon monenlaista myönteistä kokemusta pennulle.
KIITOS MIELENKIINNOSTASI!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti