Säätiedotus lupasi ensin kovaa sadetta, mutta onneksi säällä oli sen verran järkeä, että se vaihtoi sateen auringonpaisteeseen. Kilpailijoilla ja yleisöllä oli siinä suhteessa mukavat oltavat. Tarjoilupuoli pelasi: lihakeittoa, Kivikylän Huiluntuhtia, kahvia ja munkkia.
 |
| Miehelläni on virinnyt uudelleen ratsastusharrastus. Sitä tukemaan hän osti lännesatulan, joka tuotiin näytille ja kokeiltavaksi. Alustana on puusepän itse tekemä "keppihevonen". Oikealla hevosellakin hän on tällä satulalla jo ratsastanut. |
 |
 |
| Tässä mainoslehtisen etukansi. |
En varmaan kuullut Pehtoorin kaikkia juttuja, enkä yhtään leikkiä päässyt todistamaan. Se, mitä kuulin, oli osittain pikkutuhmaa, joka minuun ei uppoa.
Mietin pitkään, mitä ohjelmaa upean ja jo olemassaolevan rungon päälle voisi keksiä? Näin kävijän näkövinkkelistä. Mikään viisastenkivi ei päässäni samantien lauennut, harmi kyllä.
Palkintopöytä
 |
| Pentu sai erinomaista koulutusta! Ihmisiä, hälinää, vilinää, heppoja ja uusia ääniä. Monet tulivat tekemään tuttavuutta. HEILLE ISOT KÄDET. Kaikki, lapsia myöten, kysyivät, saako pentua tulla silittämään. |
 |
| Minisettis kuljetti lapsia, ja Sisukin näki ponin aivan läheltä, mutta ei haukkunut. Yes. |
Kotiinlähtiessä oli mukava ostaa lähellä tuotettua ruokaa. Reppuun tuli kurkku - ja sipulisäilykettä, saaristolaisleipää, Mäkitalon valkosipulia ja Kaunismäen mansikkamehua.
Toivottavasti useammat kävijät löytävät tämän tapahtuman ensi vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti