tiistai 12. helmikuuta 2019

Koiralla on todettu GIARDIA - mistä on kyse?

Apassin mami lähetti tietoiskun aiheesta, ja kopsaan hänen toimittamansa tekstin tähän suoraan.

(koonnut Henna Laiho, lähdekirja: Seppo Saari, Anu Näreaho, Sven Nikander: Elinympäristönä koira - koiran loiset ja loissairaudet. Fennovet Oy 2016)

Ilme on juuri kuin äidillään: "Tänne päin sitä banaania!"

Mikä on giardia?

Giardia on kaikkialla maailmassa esiintyvä koirien sisäloinen, joka todetaan melko yleisenä myös suomalaisilla koirilla. Aikuiset tartunnan saaneet koirat eivät useinkaan oireile, mutta pennuilla tartunnat ovat yleisempiä. Voidaan sanoa, että giardia on koiranpentujen yleisin sisäloinen.

Giardiat ovat siimallisia alkueläimiä, joiden aktiivisia muotoja kutsutaan trofotsoiiteiksi. Ne lisääntyvät ohutsuolen limakalvolla suolinukan pinnalla suvuttomasti kahtia jakautumalla. Kun trofotsoiitit siirtyvät suolistossa eteenpäin, niiden ympärille muodostuu kystarakenteita, joita erittyy giardiatartunnan saaneen koiran ulosteeseen jaksottaisesti. Kystat ovat tartuntakykyisiä heti ja tartunnan saamiseen riittää muutama koiran ruoansulatuskanavaan päätyvä kysta.

Ruoansulatuskanavassa kystan seinämä  hajoaa, ja sen sisältämät trofotsoiitit vapautuvat ja alkavat lisääntyä. Giardia - kannoista osa on eläinlajikohtaisia, osa taas pystyy tartuttamaan useanlaisia isäntäeläimiä. Koiraeläimillä tyypillisimpiä ovat niiden omat kannat (giardia canis ja giardia duodenalis - kannat C ja D). Nämä eivät voi tarttua ihmiseen.

Vaikutukset koiran elimistössä

Ei tarkkaan tiedetä mikä mekanismi elimistössä aiheuttaa giardialoisen tyypilliset kliiniset oireet. Oletuksena on, että voimakkaassa tartunnassa ravintoaineiden imeytyminen saattaa estyä suolen nukan pinnalla kasvavan trofotsoiittikatteen takia. Imeytymättömät hiilihydraatit ja ravintoaineet voivat osaltaan ruokkia suolistobakteerien liikakasvua ja johtaa ripuliin. Giardiatartunnassa suoliston nukka lyhenee, mikä johtaa samankaltaisiin ongelmiin. Giardiatartunnan on todettu aiheuttavan epiteelisolujen liitosten löystymistä, mikä aiheuttaa valkuaisaineiden ja kudosnesteen menetyksiä suolistoon. Samalla ruokamassan mukana kulkevat valkuaisaineet ja antigeenit saattavat löystyneiden epiteelisolujen välityksellä saada elimistön immuunipuolustuksen reagoimaan tarpeettomasti.

Ihmisillä giardialoisen on todettu aiheuttavan riskiä laktoosi-intoleranssin kehittymiselle. Normaalisti suolen limakalvo uusiutuu siten, että epiteelisoluja kuolee ja niiden tilalle muodostuu uusia. Giardialoisen yhteydessä solutuho on tavallista nopeampaa. Ripulioireilu voi olla akuuttia tai vaihtelevaa ja jatkuva pitkäänkin.  Mukana voi olla limaa, mutta ei yleensä verta. Ripulin lisäksi koiralla voi olla oksentelua, ruokahaluttomuutta, laihtumista ja heikkoutta.

Tartunnan sairastaneen koiran elimistön muodostama immuniteetti ei välttämättä estä uuden tartunnan saamista, mutta saattaa pitää oireilun kurissa.

(Lainaus päättyy.)

Mitä tästä opimme? Noh, itselle tuli ainakin tunne, että ensimmäisten kokeiden joukossa pitäisi poissulkea giardia, jos on kyseisen kaltaisia suolistovaivoja. Epäilläänkö liian helposti ruoka-aineallergiaa tai haiman vajaatoimintaa? Tartuntoja jää taatusti pimentoon, koska giardia on näin yleinen,  ja se saattaa antaa epämääräisiä oireita, tai pahimmassa tapauksessa ei mitään merkkiä itsestään.



Apassin kanssa ollaan voiton puolella! Varmuuden vuoksi kuitenkin otetaan vielä maanantaina koe, mutta erittäin todennäköisesti giardia on saatu häädettyä. Poitsun paino nousee pikku hiljaa ja ruoka imeytyy. Vai mitä sanot näistä papanoista?







Ruoaksi hän saa hevi -,  kana - ja lohiriisineuta sekä lampaanrasvaa. Lisäksi b-vitamiineja, maitohappobakteereja ja pellavaöljyä.

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Apassin Giardia-loinen

"Mami on tehnyt valtavan työn meidän terveyden vuoksi! Tyhmälle loiselle on annettu kyyti jos toinenkin! Siinäpä näki, ettei suomalaiselle naiselle kannata ruveta ryttyilemään. Juu, ei passaa meidänkään🙈vaikka muuten ollaan reippaita poikia."

Alkukevennys oli mielestäni paikallaan. Sen verran ikävän tuliaisen (oletettavastiViron näyttelymatkalta) Apassi sai.

Näyttely oli 19. - 21.10.2018, millä reissulla Apassi ei syönyt kuin kerran ja silloinkin oksensi. Mahaongelmia oli ollut loppukesästä asti, mutta ei ripulia, joka on giardian pääasiallinen oire. Mami epäili, että nappulat eivät vaan sopineet pojalle.

Giardian tyypillisimmät oireet ovat oksentelu, vaalea rasvainen pahanhajuinen ripuli, laihtuminen ja ripulin pitkittyminen. Voi olla myös oireeton!

Apassilla oli satunnaista oksentelua, pitkittynyttä ripulia ja sen myötä paino tippui jo valmiiksi hoikalta pojalta 5 kg. Ruokahalu oli kuitenkin koko ajan normaali.

Pahimmat oireet olivat 17.11.2018, jolloin poika okseni ja ripuloi rankasti. Ilmeisesti myös Neo sai tartunnan.

Ripuli helpotti hetkeksi (tyypillistä giardiaa!), kunnes palasi.

20.11. otettiin verikoe haiman vajaatoiminnan ja muiden sisäelinsairauksien eliminoimiseksi. Verikoe oli normaali.

Ulostenäyte vietiin 7.12., ja tulos tuli 13.12. Poika oli saanut giardian loisen.

Hoitona: Axilur®️ normaalilla annoksella kymmenen päivän ajan. Nemolle 7 päivää.

Kodin desinfiointi: 16.12. patjat pestiin höyrypesurilla, petivaatteet ja päiväpeitto pestiin + 60 asteessa, samoin koirien pyyhkeet. Lattiat pestiin yleispuhdistusaineella.
Desichlor-desinfiointiaineella tehtiin tämäkämpi siivous: lattiat, sohvat, huonekalut, pesuhuone ja koirien lelut.
Matot pestiin höyrypesurilla.

Koirien desinfiointi: 17.12. alkaen 22.12. asti takapuolet pestiin Trizchlor 4 - pesuaineella. Pyyhekuivauksen jälkeen käytettiin hiustenkuivaajaa mahdollisten kystien poistamiseksi. (Kerron seuraavassa postauksessa loisen "ideologiasta".) Ruokakupit pestiin joka ruokailun jälkeen tiskiaineella ja kuumalla vedellä.

Muutos parempaan ilmeni hoitopäivänä numero neljä! 

 Uloste oli kiinteämpi, sitä tuli vähän, ja ylipäätään koiran yleisvointi oli energisempi. 

Paino on myös ruvennut nousemaan. 

Ruokinnasta:  Apassi on saanut loishoidon aikana kalkkuna/kana/riisi-seosta. 

Sen lisäksi tukivalmisteina ProZyme - maitohappobakteerivalmistetta. Lisäksi Reikon kennelin Prinz von Preussen omenaviinietikkaa. Josta Ilu kertoo, että se toimii myös parasiittien hävittäjänä. "Yhdeltäkään tätä käyttäneeltä ei ole tutkimuksissa löytynyt niitä. Ei matoja, ei alkueläimiä. Teho perustuu etikkahappobakteerien ja valkosipun vaikutukseen."

Palaamme aiheeseen... ennen kaikkea minua kiinnostaa, voiko tartuntaa millään ehkäistä? Kommentteja, please!


Jos on alkukevennys, pitää olla myös loppusellainen, tai oikeastaan sellaiset. Ihania Apassin hyppyvideoita! Ottaa lunta kiinni samalla lailla kuin äitinsä. Eikö ole uskomatonta, miten kummalliset asiat periytyvät😃!

Tien varressa...


 ... ja metsässä.










sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Talvista riemua

Onpas blogiin tullut taukoa... ja nyt piti itse asiassa kirjoittaa giardia-loisesta, joka on piinannut Apassia. Mutta keuhkoputken - ja poskiontelotulehduksen pehmentämä pääni ei vielä jaksa ryhtyä siihen. Sain tosiaan Madeiran reissun alkupäivinä tartunnan, ja se kantaa satoaan edelleen. Siispä kirjoitan Apassin sairauskertomuksen jonkun päivän kuluttua. Kannattaa siis olla kuulolla.


Sinistä hämärää on ollut tarjolla sekä ihmisille että koirille. Maailma on kuin pumpulissa pyöritelty.


Ei meitä sentään ollut aivan unohdettu: vastaanotto oli melko railakas.  Ekalla videointiyrityksellä kännykkäni lensi rappusille!



Ajatuksenani oli ottaa kuvia Madeiran rekuista ja tehdä niistä oma / omat postaukset, mutta sairastumisen vuoksi kuvaaminen jäi vähemmälle ja ujutan muutamat ottamani koirakuvat ja - kommentit puutarhablogin puolelle. 

 
Alla olevat kolme videota on otettu lasin läpi. Herrasväki nauttii kovasti lumileikeistä, ja hyvä niin. Minä en ole pystynyt heitä lenkittämään. Pieniä pätkiä olen ollut hallilla töissä, ja onneksi siellä on niin paljon tilaa, että koirat ovat melkein kuin ulkona. 



Ensin Fiinun palloleikkiä.


Sitten vaanitaan ja painitaan.



Fiinu pakkaa jäämään aina alimmaiseksi. On kuitenkin 10 kg kevyempi kuin Väinö.



Toivotaan jatkoja riemukkaille talvikeleille! Koirat pysyvät puhtaina, ja lattiat kurattomina😉

perjantai 9. marraskuuta 2018

ADALMIINA "urakoitsijana"

Onneksi Adalmiina ei ole käsitellyt työkoneita yhtä tehokkaasti kuin sisarensa Alma sohvaa😄mutta ketterä tyttö hän on, kerta kaikkiaan!








Into kiipeilyyn näkyi tosi pienenä.  Adalmiina kankesi itsensä ensimmäisenä ulos pentulaatikosta. Pentuaitaukseen häntä oli muutaman viikon kuluttua turha laittaa, koska hän kiipesi sieltä sekunnissa pois ja hyppäsi notkeasti alas kuin kissa. Eivät auttaneet korotukset eivätkä esteet. Lopulta turvallisuussyistä luovutettiin ja annettiin pikkuneiden viipeltää vapaasti aikuisten aitauksessa.

Hän on muutenkin ihanan itsevarma. Näen vieläkin silmissäni, kun viiden viikon ikäinen Adalmiina meni kohti Väinöä, häntä pystyssä ja rinta rottingilla. Kuului topakka väy, väy, väy. Väinö otti pari askelta taaksepäin ja katsoi minua silmät ymmyrkäisinä. "Mitä toi närvätti meinaa?!"


 Videolta näkyy, kuinka helposti renkaalta toiselle lennähdetään. 








Eikö nämä kuvat kannattaisi lähettää konevalmistajille😉? Ties millaiseen mainosfilmiin Adalmiina palkattaisiin! Tai joku eläintenkouluttaja keksisi hänet. Tai ties mitä.

Kato mami, tämä on kallistuva kauha...

... ja näin sitä käytetään.

Onkohan mun perimässä pikkuriikkisen puumaa? Ainakin aika annos konemiestä.. eiku naista... eiku siis koiraa.



keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Invalidiliiton avustajakoirakalenteri


Ystäväni, joka on myös yrittäjä, kysyi taannoin, onko meille tarjottu Invalidiliiton avustajakoirakaleneria. Ei ollut! Kiinnostuin heti ja sain häneltä yhteystiedot. Pistin tilauksen menemään osoitteeseen: varainhankinta@invalidiliitto.fi. Kalenterin hinta on 30 €.

Avustajakoirista on huutava pula, ja koiraa voi joutua odottamaan kymmenenkin vuotta! Koirien kouluttamiseen ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi rahaa.



Koiran kautta avautuu ihmisille siis aivan uusi todellisuus. Sosiaaliset kontaktitkin lisääntyvät. Avustettavan lisäksi myös koira saa merkityksellisen elämän, jossa ei ehdi pitkästyä.

Pienellä rahalla me koiraihmiset voimme auttaa tärkeässä asiassa ja saamme kaupan päälle paljon hyvää mieltä.

tiistai 6. marraskuuta 2018

ALMA ja sohva

"Onneksi ovat tajunneet sisustaa niin, että minä sovin väreihin!"

Lukija aavistanee, että otsikko ei tiedä hyvää. Jep, ja oikeassa on: mamia kohtasi eräänä aamuna työvuoron jälkeen epämiellyttävä yllätys.
Alma tuli ryömien vastaan, tiesi tehneensä pahuuksia, ja kellahti selälleen, kun mami kysyi, onko jotain mennyt rikki.
Mutta kun oli harmittanut niin vietävästi!
"Iskä ja mamin veli olivat lähteneet toisten koirien kanssa johonkin hauskaan paikkkaan, varmaan mökille, ja minut oli jätetty kotiin! Päätin näyttää niille."





Kaksi kuukautta vanha (nuori) sohva tutkittiin perusteellisesti. Alma oli yksin kolme tuntia😏

Alma jätettiin kotiin siksi, että saisi "lomaa" pomon hommastaan, koska koiralaumassa valta-asetelma käännähti joku aika sitten Alman eduksi. Lopulta itsellään ja ilman suurta draamaa.


Jottei vallan Alman mainetta mustamaalata, niin on hänessä metsurinkin ainesta.


"Mami ei heittänyt näitä valioluokan keppejä. Olipa taas merkillistä... pyh... ihmiset."




keskiviikko 31. lokakuuta 2018

In memoriam: MATZE VON DER SCHIFFSLACHE



Matze von der Schiffslache s. 12.3.2007, k. 27.10.2018

Uljas Matze on poissa😢mutta kiitos kaikesta kauniista ja arvokkaasta, mitä jätit jälkeesi.


Sytytin Matzen muistolle ruusukynttilän lauantai-iltana, kun suruviesti saavutti minut. Matzen selkä oli lopullisesti tehnyt tenän eikä liikkuminen enää onnistunut.



Foxyn kanssa uimassa. Pallo pitää tietenkin olla mukana!

Kesäisiin, onnellisiin muistoihin voi aina palata.








Näin ketterä herra oli nuorempana... Ja sen hän on periyttänyt ainakin Väinölle, joka liikkuu ilmavasti kuin balettitanssija.




10 vuotta

11 vuotta


Matzen viimeinen leposija omalla pihalla. Alhovaaran Iigori ja Alhovaaran Kettutyttö taustalla.

Suruun osaa ottavat Ritavuoren Rekut ja Ritavuoren Pikkurekut.

(Kuvat Pirjo ja Jussi Sauramo)