Alhovaaran VÄINÖ IIsakki 1.9.2013 - 12.5.2025

Hassu otos. Molemmat koirat ja mieheni likaiset haalarit. Tässä Väinö näyttää vielä terveeltä.

 

Viimeinen kuukausi oli todella vaikea. Tiesin, että ikävän ratkaisun aika oli tullut.  Librela-pistoksetkaan eivät enää antaneet sellaista myönteistä vaikutusta kuin alussa. Annoin myös luontaista tukihoitoa, joka sekin ensin auttoi, mutta vain muutaman viikon. 

Kuin auto, jonka laturi lakkaa tuottamasta virtaa. Toiminnot tipahtavat alas yksi toisensa jälkeen, kunnes auto lakkaa liikkumasta. 

Arveltuun autoimmuunisairauteen ell Kurkinen määräsi kortisonia. Se toimi, ensin, aivan upeaa! 

Rauman Evidensiassa Väinön silmänurkkaa ja peppua oli ihmetelty monien lääkärien toimesta. Tulos: kallis Modulis. 

Silmänurkka näkyy tässä osittain, mutta se ja peppuongelma saatiin kuriin. Kiitos Kurkiselle.

Olen vaan miettinyt, oliko Väinöllä  joku kasvain. Toki hän söi kortisonia, mutta ruokahalu vain kasvoi, vaikka lääkkeen annosta pienennettiin. Lopussa se oli yksi tabletti päivässä. Alussa taisi olla jopa 2,5 tablettia. 

Viimeisinä päivinä annoin pojalle kolme kertaa ruokaa, ja todella isoja annoksia. Monta litraa kerrallaan, ja silti mikään ei riittänyt. Paino putosi, ja lihakset katosivat.

 

 

Kuvissa näkyy, miten huonoksi turkki meni. Sairautta vai vanhuutta? Joka tapauksessa nuoren Väinön turkista pystyi näkemään oman kuvansa, mutta loppuaikoina se oli karkea ja eloton. 

Minä olen nyt yksin😢. Tietyllä tavalla. Väinö oli toistakymmentä vuotta koko ajan lähelläni. Hän oli niin rakas ystävä. 

Fiinu (siis Swiipus Fiinu) on mukava rouva, mutta hän ei pidä sillä lailla seuraa, vaan kohkailee omiaan pitkin pihaa. 

Olen katsellut ilmoituksia aikuisista uroksista, ja joihinkin vastannut, mutta minulle ei ole vastattu takaisin. Vaikka joka ilmoituksessa halutaan kokenut koti maalta. Heh, meillä ehkä olisi tarjota sellainen. 

Kuitenkin, etsimme AIKUISTA UROSTA, joka olisi ystäväni pihalla ja hyväksyisi vieraat ihmiset (kunnes toisin todistetaan). Meillä on puusepänhalli, jossa Väinö tykkäsi majailla. Seuraajalta toivoisimme samaa mieltymystä.  

PENTUAKIN KANNATTAA TARJOTA, kunhan luovutus olisi vasta loppusyksyllä tai talvella, ja kunhan hän on musta. Värillä ei muuten ole väliä.

Kiitos mielenkiinnostasi!

Väinö täyttää tänään 11,5 vuotta

Monenlaista on ehtinyt tapahtua, mutta hyviä uutisia alkoi kuulua sen jälkeen, kun otin yhteyttä Hanne-Maaret Kurkiseen eli www.vilmavet.fi.

 

Ensinnäkin Librelac-pistokset kuukauden välein ovat auttaneet todella paljon! Väinö kulkee rapuissa mielellään (tosin koetan välttää näitä tilanteita) ja juoksentelee pihalla Fiinun kanssa. Selän kannalta tilanne on siis paljon parempi kuin ennen pistoksia, jolloin hoidettiin pelkästään kipua.

 

 

 Tämän päivän tilanne! Upeaa, koska punainen alue oli tosi syvä ja tietenkin kipeä. Hanne hoksasi tai epäili, että pepun punoitus ja silmä olisivat samaa AUTOIMMUUNISAIRAUTTA. Ja kuinka monta lääkäriä silmänurkkaa oli ihmetellyt, myös ihotautilääkäri kuvien perusteella. 

Jonkinlainen lähtötilanne. 

Muitakin lääkkeitä kokeiltiin, mutta kortisoni Prednicortone 20 mg ja Optimmune 2,0 mg/g alkoivat auttaa punotuksiin molemmissa päissä. 

 

"Pyytäjäiset" on otettu 24.12.2024

 

 Söpöläiset

Ensi viikolla on jälleen Hannen käynti.  Se on myös hiukan jännittävää. Mitä hän sanoo Väinön takapäästä? Lihakset ovat ruvenneet surkastumaan. Olen antanut vitamiineja ja rasvahappoja sekä kuljettanut Väinöä pihalla joka aamu noin kolmen vartin ajan. Kun kävelen sauvoilla (vaikuttaa varmaan naapureista hölmöltä) edes takaisin, poika seuraa perässä ja saa vahvistusta kropalleen. Näin ainakin toivon, mutta 11,5 vuotta alkaa olla aika paljon isolle koiralle. Edellä mainituilla keinoilla olemme kuitenkin saaneet ostettua lisää yhteistä aikaa.