perjantai 8. syyskuuta 2017

Hiivakeskustelu jatkuu... Wuorimaa vastasi



Alkukevennyksenä hankalaan aiheeseen: mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Ylimmäinen kuva on meiltä. Fiinu on ottanut mieheni eväskassista kääretorttua (ja ryypännyt vissiin kahvia päälle) ja nauttinut sen suurella halulla, viimeiseen muruseen asti.




Alma on osallistunut perheen siivouspäivään. Koirien näkemys siisteydestä on tietenkin erilainen kuin meillä ihmisillä. Makuuhuone oli ollut liian puhdas ja roskaton, vaan eipä ollut enää sen jälkeen kun neiti on viettänyt siellä 10 minuuttia.

Sain tosiaan Olli Wuorimaalta vastauksia kysymykseeni, mikä kuului näin: mitä mieltä hän on, ovatko Fiinulle määrätyt kaksi antibioottikuuria voineet vaikuttaa pentujen terveyteen? Ovatko ne voineet laukaista hiivan?

Lyhykäisyydessään hänen vastauksensa kuului: Antibiootti voi tässä tapauksessa olla se, joka laukaisi kierteen (tappamalla myös suoliston hyvät bakteerit) jossa suolisto ei enää toimi tarpeellisella tehokkuudella ja keho alkaa oireilemaan. 

En toista tässä sitä, mitä hän kertoi hiivasta yleisesti, koska se on luettavissa hänen kotisivuiltaan. Otan vain joitain lainauksia, en erota niitä tekstiyhteydestä, älkää pelätkö!


Nämä hiivatulehdukset johtuvat aina samasta syystä, vastustuskyvyn heikosta toiminnasta. Tämä taas voi johtua tuhansista eri tekijöistä, stressistä ruoan ravintopitoisuuksiin (joissa puutokset alkavat näkyä epätasapainona ja sitä kautta kehon toimintahäiriönä), bakteereihin ja viruksiin jne. 

Koirilla on sama tilanne kuin ihmisillä eli elimistö jakaa käytettävissä olevat ravintoaineet ensin elintärkeille sisäelimille, ja sen jälkeen vasta iholle, jos jotain riittää. Toisaalta, vaikka ruoassa olisi riittävästi vitamiineja sun muita "herkkuja", jos suolisto ei pysty käyttämään niitä ja annostelemaan kehon hyväksi, paraskin ruoka valuu hukkaan.


Mitsi-koiralle en saanut sopimaan mitään nappulaa. En tietenkään kaikkea kokeillut, mitä tarjolla oli, koska uuden paketin avaaminen oli aina riski. Vaikka päällä olisi lukenut hypoallerginen ankka-maniokki tai peura-peruna. Joku ruoissa mätti, ja hänen oireensa vain pahenivat. Samaten monien hehkuttama äärimmäinen raakaruokinta oli aivan tuhoon tuomittu yritys tämän koiran kohdalla. Porkkanaraaste tuli samanmoisena pois kuin se suusta oli alas mennyt.  Eläinhomeopaatti Sari Kivilähteen suosituksesta päädyin katastrofitilanteessa hyvin yksinkertaiseen, jopa mitättömän ja riittämättömän tuntuiseen ruokaan: keitetty valkoinen riisi, johon lisättiin kypsää ja rasvaista kalkkunan rustoa / lihaa.

Yllätys, yllätys: se rupesi tepsimään, ja koira alkoi lihoa. Raukka oli ollut langanlaiha

Toki siinä tehtiin muutakin kommervenkkiä, että suolistoa saatiin jonkinmoiseen kuntoon. Mutta haluan tällä kertoa sen, että imeytymisestä tai imeytymättömyydestä on paljon kiinni.

Taas palaan Wuorimaan tekstiin. Käytännössä ei ole mitään merkitystä, onko ruoka raakaa, kotiruokaa, Yrjölän puuroa, sekaruokintaa vai teollista. Jokaisesta löytyy sopiva ja vastaavasti sopimaton koiran kulutukseen nähden. Kaikki ylimäärä tai alimäärä vaikeuttaa aineenvaihdunnan toimintaa johtaen oireiluun. Olen suositellut kaikille ravintoarvojen laskemista Fineli.fi - sivuston tietojen mukaan. Näistä pystyy saamaan osviittaa, onko ravinto todella tasapainossa ja mitä sieltä ehkä puuttuu. 

Kerroin, että pahaa pelkään ja vielä enemmän tällä hetkellä, Fiinun saaneen antibioottikuurit turhaan. Syy? Aikaisemmista päivityksistä löytyy se, miksi niihin päädyttiin. Toisella kertaa epäiltiin jonkinmoista tulehdusta kohdussa. Siitä ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut kysymys. 

Limainen vuoto vain jatkui. Siis välillä, ei suinkaan koko ajan eikä edes joka päivä. Silloin kun olimme pentutarkissa Varajärvellä, hän sanoi sen olevan normaalia puhdistusvuotoa. Joillain se kestää kauemmin kuin toisilla. Noh, niinhän se on naisillakin. Soitin kuitenkin jossain vaiheessa, tai yritin kiinni Merja Lindströmiä, jolta olin saanut "eväät" synnytystä varten. Häntä on vissiin aika vaikea tavoittaa, mutta liikkeestä joku muu rouva tokaisi, että Reckewegin tippaa numero 55 ei saa jättää pois ennen kuin vuoto on kokonaan loppunut. Voi voi, kun en tiennyt. Ohjeissa luki, että sitä annetaan kaksi viikkoa. Minä jatkoin tippojen antamista, ja vuoto loppui. Mutta kun jätin tipan pois, vuoto alkoi muutaman päivän kuluttua uudelleen.

Mistä oikein oli kysymys?

Minua häiritsi Fiinun hermostuneisuus, ärtyneisyys, täydellinen kuurous. Hän on Pikku Myy, mutta nyt oltiin potenssissa kolme tai neljä. Rupesin miettimään hormonitoiminnan häiriötä. Hänellähän ensimmäinen juoksu tuli 7 kk:n iässä, ja tähän mennessä, siis kahteen ikävuoteen, niitä on ollut jo kolme.


Otin yhteyttä tuttuun homeopaattiin Birgit Keskimäkeen. Hän ei ole eläinhomeopaatti, mutta auttoi silti minua ja Fiinua. Hän ehdotti useampaa ainetta, joista voisin valita sen mukaan, millainen Fiinun luonne on.

Yksi vaihtoehto oli Pulsatilla, joka sopisi nimenomaan hermostuneelle ja ärtyneelle potilaalle. Toiseksi aineeksi otettiin Kreosotum. Samaten Birgit suositteli vehnänalkioöljyä sen sisältämän E-vitamiinin vuoksi. Öljyssä se on luonnollisessa muodossa ja tasaa myös hormonitoimintaa sekä tekee hyvää turkille ja iholle.

Tätä ei taatusti usko kukaan. En meinannut itsekään. Olin antanut molempia pillereitä kerran, ja Fiinu muuttui erilaiseksi kuin taikaiskusta. Hän rauhoittui, ei ollut niin kärttyinen eikä vaativa, tuli virkeämmäksi (leikkivideot blogissa!)ja tarvitsi vähemmän unta. Hänestä tuli läsnäoleva koira.

Äitini oli tässä keskiviikkona, ja mitään tietämättömänä hän kommentoi, että Fiinu on ihan erilainen kuin ennen. NIINPÄ! Olin ymmälläni, vaikka myönteisesti.

Tänään sain Birgitin langan päähän ja ihmettelin, voiko tämä olla mahdollista? Kyllä voi, koska on kyse eläimestä, me ihmiset olemme hankalampia tapauksia, ja kun aineet osuvat kohdalleen, ei tarvita kuin kerta tai kaksi, jolloin teho näkyy.

Fiinulla on ollut oireita aika kauan. Voi olla, että lyhyt kuuri ei tepsi pidemmän päälle, tai tarvitaan muitakin aineita.

Antibiootista kuullessaan Birgit huokaili. Minuakin harmittaa, että uskoin lääkäreitä, mutta silloin tilanne tuntui kuuria vaativan. Myös tämä on huomioitava... lääkärit tekivät sen, mikä oli heidän vallassaan.

Kyllä, ja joo, kuten jo aikaisemmin fiksusti olin päätellyt, vaikka olisin tehnyt niin taikka näin, olisin tehnyt aina väärin.

Hienot lapset hän kumminkin sai aikaiseksi. Sentään niin pahasta häiriöstä ei puhuta (mikä on sekin yleistä nykyään), että narttu olisi jäänyt tyhjäksi. Eipä tietenkään näissä vahinkotapauksissa😅vaan silloin kun oikein yritetään.

Kovasti erilaisia taitoja palveluskoirat tarvitsevat😅 kuten alta huomataan.

Agatha yrittää avata viinipulloa... (osaa hän paljon muutakin)



... Apassi harjoittelee taistelutaitoja ja löytää maalimiehen pelastushakualueelta.



Grrr... olen iso ja vahva.


Kauheasti piti pinkoa, kun setä namujen kanssa meni edellä. Vaan sainpas kiinni!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti