Minusta piti tulla pelastuskoira, mutta en tykännyt siitä hommasta. TYYYLSÄÄÄ... ihmiset olivat niin helpoissa piiloissa, että löysin heidät heti. Aivan liian yksinkertaista puuhaa minulle. Lopulta kun en tullut enää pois autosta, mami uskoi, etten taivu tähän harrastukseen.
Olen iso ja vahva tyttö, painoa on melkein yhtä paljon kuin iskällä: 36 kiloa.
Jalkapalloleikkiä... siihen en kyllästy!
Sitten me ruvettiin kokeilemaan suojelua, ja se on minun juttuni. Olen sopivan sähäkkä tyttö siihen lajiin.
Hiha kiinnostaa...
Tässä vartiointia:
Käyn joka toinen viikko hierojalla, ja ennen ja jälkeen treenien verrytellään. Pysyy paikat vetreinä! Paitsi että treenien jälkeen tykkäisin mennä heti nukkumaan. Rupeaa jotenkin niin ramaisemaan😴
Uimisesta tykkään myös, ja se on tehokasta, mutta lempeää treeniä mun lihaksille.
Loppukesästä mennään kuulemma suorittamaan BH. No olkoon, pitää mamia välillä koettaa miellyttää.
Vauhdikasta kesää koirakavereille toivottaa
Alma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti